MILLAINEN ON HYVÄ
OPETTAJA?
Hyvän opettajan
määritelmä ei ole yksinkertainen. Aiemmin ajateltiin opettajaa tiedon lähteenä
ja jakajana. Nykyään (onneksi) opettaja nähdään myös esimerkiksi kasvattajana ja ohjaajana. Opettajan
ei tarvitse olla kaikkitietävä vaan myös erehtyväinen ja oppija itsekin. Itse
ajattelen, että hyvä opettaja on asiantunteva, ajassa oleva, kannustava,
kärsivällinen, empaattinen, vuorovaikutuksellinen, tavoitteellinen, reilu, suunnitelmallinen,
kyky kohdata oppijansa… Sopivia adjektiiveja hyvään opettajuuteen on monia.
Pohdimme eräällä opeopintojen
lähipäivällä aihetta tarkemmin ja erityisesti kysymyksiä: Mikä sai itseäni
innostumaan opetuksesta ja millaisia piirteitä opettajassa oli, joka sai
motivoitumaan ja kiinnostumaan opetuksesta jossakin omassa elämänvaiheessa? Teimme
harjoituksen aiheeseen liittyen mentimeterillä ja erilaisia määreitä nousi
ryhmässä kattavasti esiin kuten kannustaminen, selkeys, innostuneisuus,
rauhallisuus, asiantuntijuus, hyvä substanssiosaaminen, vuorovaikutus…
Kun pohdin aiempia omakohtaisia kokemuksia ollessani vielä oppijana niin peruskoulussa, lukiossa kuin korkeakoulussakin niin varmasti kaikkia em. piirteitä nousi esiin myös omissa positiivissa oppimiskokemuksissa enemmän tai vähemmän. Se kuitenkin itselleni on elävästi jäänyt mieleen yläkoulusta ja lukiosta, jossa historian opettaja sai omalla innostuneisuudellaan ja loistavalla esiintymisellään ihastumaan oppiaineeseen, jota aiemmin olin lähes vihannut.
En usko, että opiskelutaidoissani olisi tapahtunut suurtakaan muutosta suuntaan tai toiseen vaan keskeistä oli juuri opettajan rooli siinä, kuinka sai minuunkin tartutettua aidon kiinnostuksen aiheeseen. Numeroni kokeissa paranivat oleellisesti usealla numerolla ja tiedonjyvä pääsi mielessäni kasvamaan yhä vain suuremmaksi, joka jatkui koko lukioajan. Siitä asti kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin juurtui itseeni. Jollakin tapaa oli inspiroivaa nähdä opettajalla niin suuri motivaatio omasta opetettavasta aineesta ja oli vaikea kuvitella millaiseen oppijaan se ei tarttuisi positiivisesti.
Itse koen,
että opettajan rooli on hyvin merkityksellinen siinä miten onnistuu oppijoissaan
innostuksen herättämään tai toisaalta sen latistamaan. Opettajan tehtävä ei ole
antaa suoria vastauksia vaan laittaa oppijat ajattelemaan, pohtimaan,
oivaltamaan ja myös kyseenalaistamaan jopa kritisoimaan. Kun syntyy ajattelua,
tapahtuu myös oppimista. Se mitä kukin oppii, riippuu hyvin pitkälti taas
oppijan valmiuksista, taidoista, ympäristöstä jne. Opettaja voi laittaa
ensimmäisen aallon liikkeelle oppimisen prosessissa ja tukea myös matkan
varrella mutta oppijasta itsestään on myös hyvin paljon kiinni, kuinka pitkälle
haluaa oppimistaan viedä. Itse ajattelen, että oppiminen on monien tekijöiden
summa ja yksistään opettaja edes loistavilla pedagogisilla taidoillaan ei voi tehdä
jokaisesta oppilasta huippuosaajaa.
Mieleeni tulee myös monien julkisuudesta tuttujen henkilöiden esiin tuoma arvostus ja kiitollisuus aiempia opettajiaan kohtaan, tästä esimerkkinä brittiläisen laulajan Adelen antama tunnustus omalle äidinkielen opettajalleen kesken konserttiaan Lontoossa 2021, jonka hän pyysi lavalle kanssaan. Tuttua on myös monien urheilijoiden antama suitsutus omalle valmentajalleen, kun kultamitali tai pokaali on saavutettu. Yhtä lailla olipa kyseessä erityistä tukea vaativa oppija tai erityislahjakas lapsi tai nuori, jotta oppija pääsisi eteenpäin oppimisessaan, se vaatii onnistuneen pedagogisen suhteen oppijan ja opettajan välille. En osaa sanoa minkä muun ammattikunnan edustaja voisi omalla vaikutuksellaan aikaansaada niin lähtemättömän vaikutuksen oppijaansa, joka mahdollisesti voi muuttaa koko henkilön elämänsuunnan. Tarinat, joita kuulee kertovat, että opettaja on mahdollistanut oppijalleen ikään kuin siivet, joiden avulla oppija on päässyt lentoon tai löytänyt oppijassaan sen potentiaalin, josta oppija ei itse ollut edes tietoinen.
Kiteytän seuraavasti käsitykseni hyvästä opettajuudesta:
Opettajalla tulee olla riittävät pedagogiset tiedot ja taidot mutta erityisesti halu opettaa, välittää ja olla aidosti kiinnostunut oppijastaan. Opettaja ei lannista vaan haluaa nähdä oppijan potentiaalin ja viedä tätä eteenpäin. Opettajalla on kyky olla läsnä, tässä ja nyt, mutta ymmärrys menneisyydestä sekä visio tulevaisuudesta samaan aikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti