ERILAISET
OPETUSMENETELMÄT JA OPPIMISYMPÄRISTÖT
Erilaisia opetusmenetelmiä (pedagogisia malleja) on lukemattomia. Olennaista opettajuudelle on ymmärtää mitä oppiminen on ja miten me opimme. Tämän tiedon pohjalta on helpompaa lähteä pohtimaan erilaisia mahdollisuuksia opettaa ja ohjata sekä päättämään millaista opetusmenetelmää missäkin tilanteessa on tarkoituksenmukaista käyttää.
Opetustapahtumassa
on kyse siitä, miten oppijan ja opettajan välinen vuorovaikutustilanne
järjestetään. Taustalla tulee olla selkeä visio siitä, mitä on tarkoitus
opettaa eli oppimiselle asetetut tavoitteet ja taustalla oleva opetussuunnitelma
ja sen sisällöt. Tarkoituksena on
huomioida erilaisia tavoitteita yhden opetustapahtuman aikana ja toisaalta
tavoitteet opetuksen järjestämisen taustalla voivat olla lähi-, väli tai
etätavoitteita kattaen pidemmän ajanjakson tavoitteet. Millainen opetusmenetelmä
valitaan siihen vaikuttaa myös oppijoiden ikä, taidot, osaaminen, tottumus,
motivaatio, opetusryhmän koko, opettajan valmiudet ja kokemus erilaisista
menetelmistä, opetettava aihe ja ylipäänsä olosuhteet. Opetusmenetelmän
valintaan vaikuttaa myös tutkimustieto menetelmän yhteydestä oppimiseen. Opetusmenetelmien
tulisi olla vaihtelevia, kannustavia ja aktivoivia oppimiseen.
Erilaisia opetusmenetelmiä ovat esimerkiksi:
Ongelmaperustainen oppiminen (problem based learning). Ideana on oppimisen käynnistyminen aitojen ammatillisesta ja työelämään pohjautuvista ongelmista ja niiden yksilöllisistä ja yhteisöllisistä prosessoinneista. Ongelman ratkaisemisessa käytetään hyväksi opiskelijan aikaisemmin hankittua olemassa olevaa tietoa, ryhmäkeskusteluja ja sitä kautta uuden tiedon etsimistä. (Eskelinen 2014:8)
Tekemällä oppiminen (learning by doing). Keskeistä on tekemällä oppiminen. Oppimisessa hyödynnetään erilaisia toiminnallisia opetusmenetelmiä, tarkkaa rajaa ei ole määritelty vaan oppiminen voi olla harjoittelua draaman, kädentaitojen tai leikin kautta. (OAMK)
Kokemuksellinen oppiminen
(experienced learning). Tämän näkemyksen mukaan oppiminen etenee
konkreettisia kokemuksia ja toimintaa reflektoiden kohti ilmiöiden teoreettista
ymmärtämistä ja parempia toimintamalleja. Tässä näkemyksessä painottuu siis
kokemusten ja elämysten sekä itsereflektion merkitys oppimisprosessissa
(Anttila 2022)
Tutkiva oppiminen (exploratory
learning). Tutkiva oppiminen on pedagoginen malli, jonka tarkoituksena on
johdattaa oppijat osallistumaan asiantuntijayhteisöillekin tyypilliseen
yhteisölliseen tiedon tuottamiseen. Mallissa korostetaan tarkoituksellista
työskentelyä yhteisten ideoiden, sosiaalisten käytäntöjen sekä kollektiivisen
tiedon kehittämiseksi. (Salovaara 2004)
Käänteinen oppiminen (flipped
learning). Sanalla ”käänteinen” viitataan vastakohdan omaisesti vallalla
olevaan perinteiseen opetusmenetelmään, jossa opettaja ensin opettaa uuden
asian oppitunnilla, jonka jälkeen opiskelijat jatkavat aiheen opiskelua
kotitehtävänä. Käänteisen opetuksen
tavoitteena on saada opiskelijat tutustumaan uuteen asiaan ensin itsenäisesti,
minkä jälkeen asian käsittelyä jatketaan yhdessä oppitunnilla. Käänteinen
opetus korostaa siten 1) opiskelijan omaa aktiivisuutta oppimisessa, 2)
opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta ja 3) teknologian ja internet-resurssien
käyttöä opetuksessa. (Wikipedia 2022)
Integratiivinen oppiminen
eli integratiivisessa pedagogiikassa on kyse erilaisten asiantuntijuuden
elementtien yhdistämisestä oppimisen ja työskentelyn aikana, esimerkiksi
käytännön harjoitusten avulla tai soveltamalla teoreettista tietoa käytäntöön.
(OAMK 2022)
Case-oppiminen eli
oppijoille annetaan jokin aiheeseen liittyvä tapaus, jonka he ratkaisevat joko
itsenäisesti tai ryhmässä. Kyse on tosielämän tilanteen eli tapauksen simuloinnista
ja haasteen ratkaisusta. Ratkaisussa hyödynnetään aiemmin opittua ja/tai
hankitaan uutta tietoa.
Viime vuosina tapahtunut
digitaalisuuden lisääntyminen on vaikuttanut suuresti myös eri
opetusmenetelmien käyttöön erilaisissa oppimisympäristöissä. Monilla aloilla
kuten myös sote-alojen koulutuksessa hyödynnetään jo runsaasti digitaalisuuteen
liittyvää oppimista. Perinteinen luokka- ja luento-opetus elää edelleen mutta
sen rinnalle on muodostunut esimerkiksi itseohjautuvuuteen perustuvaa
verkko-oppimista. Laadukasta ja oppijakeskeistä opetusta voidaan järjestää
monin eri tavoin.
LÄHTEET
Anttila, Eeva (2022). Kokemuksellinen
oppiminen. Kokemuksellinen oppiminen – Ihmis- ja
oppimiskäsitykset taideopetuksessa (teak.fi)
Eskelinen, Tuula (2014). Ongelmaperustainen oppiminen ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Kehittämishankkeen mallipohja (theseus.fi)
OAMK (2022). Integratiivinen pedagogiikka yhdistää teorian ja käytännön hybridiympäristöissä oppimiseen – Oamk Journal
OAMK. Tekemällä oppiminen. Tekemällä oppiminen (oamk.fi)
Salovaara, Hanna (2004). Suomen virtuaaliyliopisto. Tutkiva oppiminen (oulu.fi)
Wikipedia (2022). Käänteinen opetus – Wikipedia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti